Viikonlopusta selvitty

Nyt on juhlittu urakalla koko viikonloppu. Häät olivat lauantaina, sunnuntaina ajettiin kotiin usean pysähdyksen ja herkuttelun kautta kuusi tuntia.

Häissä päädyin juomaan kolme lasillista viiniä – ihan liikaa kaloreita. Sen lisäksi en seurannut lainkaan ruokamäärääni, ruoka tosin oli kohtuullisen kevyttä salaatteineen ja haudutettuine kasviksineen. Kakkua tuli syötyä melkoinen annos normaaliin makeansyöntimäärääni verrattuna.

Yksi syy syömiseen oli tylsistyminen: emme tunteneet häävieraista juuri ketään ja meidät oli asetettu kuuden hengen pöytään yhden perheen kanssa. Perhe vietti enimmän aikaa lasten leikkihuoneessa, joten istuimme pöydässämme kahdestaan. Muihin pöytiin ei kehdannut lähteä höpöttelemään kesken ruokailujen, kun ei ihmisiä tuntenut hääparia lähisukulaisineen lukuunottamatta. Vinkki häitä järjestäville: älkää laittako lapsetonta pariskuntaa häiden ainoaan (!) pieneen pöytään yksin perheen kanssa, vaan laittakaa siihen kuuden hengen pöytään kolme lapsetonta pariskuntaa niin heillä on seuraa toisistaan. Varsinkin, jos tiedätte etteivät häävieraat tunne toisiaan.

Häiden mekkokatastrofissa Verililjapuun rohkaisemana laitoin mustan silkkimekkoni. Silkkimekko meni ihan hyvin häissä, ehkä se vähän oli arkinen, mutta emme me missään valokeilassa olleet illan mittaan. Ainakin se peitti mukavasti vatsanturvotuksen ja olo oli sen puolesta rento. Nilkkaturvotus tosin näkyi lyhyessä mekossa, mutta juhlaväki alkoi loppuillasta olla niin humalassakin, etteivät parit paksut nilkat enää mitään haitanneet.

Seuraavana päivänä ahmin hampurilaista ja ranskalaisia pitkästä aikaa. Kävimme myös kahvilla, jossa herkuttelin puolukkapullalla. Onnistuin siis edes valitsemaan kevyimmän vaihtoehdon ihanista leivoksista. Urheilua en viikonlopun aikana juuri ehtinyt harrastaa pientä lauantai-illan tanssimista lukuunottamatta. Jännittää miten käy tämän viikon punnituksessa.

Kuukautiset alkoivat eilen illalla. Ne selittävät, miksi väsyin niin kovasti häissä enkä jaksanut tanssia pitkään ja kaikki kiukutti. Ajaminen eilen oli kovaa työtä matkaseuran torkkuessa. Teki mieli itsekin nukkua tai vaihtoehtoisesti itkeä ja kiukutella, mutta piti vain jaksaa ajaa loputtomia tunteja hirveässä ruuhkassa.


Tänään aion viettää kuukautispäivän. Möllötän katsellen Greyn Anatomian jaksoja ja ehkä, jos jaksan, teen vähän käsitöitä. Tenttikirja saa odottaa huomiseen, vaikka tentti läheneekin ikävän nopeasti ja vielä on satoja sivuja ymmärrettäväksi. Normaalista kuukautispäivästä poiketen tänään taidan kuitenkin jättää suklaan ahmimisen väliin ja paastota teen voimalla suurimman osan päivää. Jotenkin tuon viikonlopun ahmimisen jälkeen vatsa kaipaa taukoa syömisestä. Se on hyvä merkki: rasvainen, iso annos ruokaa tuntuu jossakin, eikä vain katoa kaltaistensa seuraan vatsan syövereihin.