Hidasta puuhaa tämä laihduttaminen kaikkien näiden juhlien keskellä. Tällä viikolla olen laihtunut vain 400g, mutta sentään kokonaislaihdutus on nyt tasan 2kg.
Kuten jo viime viikolla itseäni tsemppasin ottamaan niskasta kiinni ja liikkumaan enemmän, sama pätee tähän viikkoon. Viime laihdutusviikko (torstaista torstaihin) humahti ohi ihan huomaamattani. Kävin kesätentissä, jälleen yksissä juhlissa ja sairastin päänsärkyä päivästä toiseen. Tämä juhannusviikko on kesässäni ainoa viikko, kun minun ei tarvitse lukea tenttikirjaa eikä tehdä töitä, joten luonnollisesti kammottava päänsärky on vaivannut joka päivä. Se ei lähde kunnolla lääkkeillä, mikä viittaisi siihen, että päänsäryn alku on niskajumituksessa. Ja se taas paranisi vain kunnon hieronnalla tarpeeksi usein, mutta sellaiseen ei ole nyt varaa lähteä.
Kiinnitin viime viikonlopun juhlissa huomiota ruokatarjoiluihin. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä harvemmissa juhlissa näen sen perinteisen sipsipussin ja boolin ainoina tarjottavina. Nytkin juhliin oli keitetty uusia perunoita, tehty kastikkeita, paistettu kasviksia, leivottu, ja vaikka mitä muuta. Tarjolla oli viiniä, boolia, olutta, kuohuviiniä... Yritä siinä sitten laihduttaa. Onneksi enempää juhlia ei ole nyt tiedossa ennen elokuuta, paitsi tämä juhannus.
Kesätentin jälkeen palkitsimme itsemme ystävieni kanssa pehmiksellä. Olen jo vuosia antanut itselleni luvan syödä yhden pehmiksen kesässä, koska pehmis on todella rasvaista ja suurta herkkuani. Lapsena söin usein pehmiksiä ympäri vuoden, se kun on sentään hyla ja siihen aikaan ei laktoosittomia, saati maidottomia jäätelötuotteita tunnettu. Tämän kesän pehmis on nyt sitten syöty ja selvisin siitä lihomatta, joskin se tuskin auttoi laihduttamistakaan. Loppukesä elellään mehujäillä ja pysytään kaukana jäätelökioskeista.
Mieheni ystävä aloitti Atkinsin dieetin ja houkutteli meitä seurakseen. Myös äitini on kehunut vähähiilihydraattisen ruokavalion hyviä puolia, joten olin kiinnostunut. Mieheni ei tarvitse laihtua, mutta hän oli valmis vähentämään hiilihydraatteja ja opettelemaan kokkaamaan oikeanlaista ruokaa meitä tukeakseen. Lainasimme kirjastosta Atkinsin dieettikirjan suurella innolla. Valitettavasti se tuotti pettymyksen. Kirjan esimerkkitarinoissa oli yksi vegetaristi, joka alkoi lihansyöjäksi voidakseen olla Atkinsilla. Kattava määrä reseptejä ja selvityksiä teki selväksi, ettei kasvissyöjä pärjää Atkinsilla. Kasviksista ei saa tarpeeksi rasvaa ja proteiineja suhteessa niiden hiilihydraattimäärään, jotta voisi sanoa syövänsä vähähiilihydraattisesti ja syödä tarpeeksi suuria annoksia kasviksia elääkseen.
Voisin vähentää hiilihydraatteja hiukan joka tapauksessa, se kuulemma riittää parantamaan oloa ja tukemaan laihdutusta. Jättämällä leivonnaiset, vaaleat leivät, riisin ja perunan sekä muut kuin täysjyväpastat pois pärjää kuulemma pitkälle. Harmi vain, että nyt on varhaisperunan sesonkiaika. Juuri nyt saa aterioita halvalla ja kevyesti keittämällä perunaa tillin ja kevytkermaviilin seuraksi. Tuntuu, että laihtuminen ei ole kovin pysyvää, jos vain joudun koko ajan lisäämään kieltäytymislistaan ruokatuotteita saamatta sallittujen listaan mitään uutta. Hiilihydraattien vähentäminen lisäämättä rasvaa tarkoittaisi juuri sitä.
Olen miettinyt tosissani Easy Diet-pussiruokia, joista kirjoittelinkin joskus aiemmin. Ne perustuvat myös hiilihydraattien vähentämiseen, mutta eivät toisi ongelmaksi oikean ruuan löytämistä. Atkinsin dieetissä sanottiin, että pari ensimmäistä viikkoa vain totutellaan ruokavalioon, joten onko parin viikon pussidieetistä vielä hyötyä vai pitäisikö sitä jatkaa pidempään? Miten selviän tiukalla pussidieetillä parhaaseen marjansyöntiaikaan kerätessäni marjoja pakkaseen? Koska marjoissa on paljon hiilihydraatteja, niitä ei saisi maistella juuri lainkaan. Lisäksi mieheni on lomalla seuraavat neljä viikkoa. Se tarkoittaa, että saan päivisinkin hyvää kotiruokaa eikä pussikeitot varmastikaan täytä niin etten himoitsisi useamman kerran päivässä mieheni ruokia. Miehen ollessa töissä on helpompaa syödä pussikeittoja ja vain illalla yhden kerran kestää ruuan tuoksua.
Onneksi nämä valinnat voi siirtää ensi viikkoon. Nyt pitää vain selvitä juhannuksesta ahmimatta liikaa.
Hyvää Juhannusta!
ps. Mummon opettamaa kermaviilikastiketta uusille perunoille ei voita mikään:
sotke kermaviiliin tuoretta tilliä, sinappia ja hiukan sitruunamehua, tarkista maku ja lisää aineita makusi mukaan. Anna hetken maustua ennen tarjoilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti