torstai 27. lokakuuta 2011

Kaikkea muuta paitsi laihdutusta

Tämän viikon laihdutus-teksti on lyhyt. Vaaka on toisessa kaupungissa, olen vain istunut ja syönyt.

Tympii, ahdistaa, ärsyttää. Motivaatio on kateissa kaikesta. Tavarat on hukassa, väärässä kaupungissa tai muuten vaan kadoksissa. Laita mies siivoamaan, et varmasti löydä tavaroitasi enää. Anteeksi rakas mieheni, mutta niin se juuri nyt on. Pienikin innostuksenpoikanen latistuu, kun tavaroita ei löydä niiden entisiltä paikoiltaan ja voimat kuluu turhaan etsimiseen. Ei se kovin kestävä innostus ole, kun laantuu niin herkästi, mutta sentään jonkinlainen.

Tällä viikolla on viimeiset palautuspäivät kahdelle kirjalliselle työlle sekä gradun luvulle. Olen joka päivä tehnyt jotakin, mutta en lähellekään tarpeeksi. Ei jaksa kiinnostaa eikä ole voimia. Väsyn nopeasti fyysisesti sekä henkisesti kirjoitustyöhön. Tuntuu, että ajattelu ja asioiden jäsentely tekstin muotoon on nyt liian vaikeaa. Normaalisti olen aika nopea kirjoittaja, joten en ole huolehtinut asiasta ennen kuin eilen illalla. Viikko on yli puolen välin ja tuotokseni alkutekijöissään.

Huolestuminen asioiden edistymisestä tarkoittaa, että asiat edistyy vielä hitaammin ja tunnen siitä huonoa omaatuntoa. Sitä taas lääkitsen syömällä. Kun alan ahdistua opiskelujen etenemisestä, en osaa enää yhtäkkiä toimia vaan lamaannun. Ei siinä ole mitään järkeä, mutta niin pääni toimii. En pidä kiireaikatauluista enkä deadline-tuskasta, kuten monet sanovat pitävänsä.

Eilen yritin innostaa itseni joululahja ja –korttiprojektiin, mutta askartelutarvikkeeni on siirretty johonkin mystiseen säilytyspaikkaan, joten innostus katosi. Yritin eilen myös innostua toisesta kirjoitustyöstäni, kun graduntekemisestä ei tullut mitään, mutta muistiinpanoni olivat hukassa. Ilmeisesti olen unohtanut osan muistiinpanoista väärään kaupunkiin, vaikka kuinka olin muka huolellinen pakatessani. Että se siitäkin sitten.

Paljon on tarjolla syitä miksi en ole saanut mitään aikaan. Oikea syy kaikkien noiden ongelmien taustalla on tämä vetämättömyys. Lihaksia särkee, toissapäiväisestä rintalihaksen särkemisestä ollaan edetty eilisen aikana kokonaisvaltaiseen lihaskipuun ja väsymykseen. Päätäkin alkoi särkeä yöllä enkä saanut nukuttua kunnolla. Harmittaa kun verenpainemittarikin on väärässä kaupungissa, haluaisin nähdä onko paineet nousussa.

Ärsyttää ettei opinnoista voi saada sairaslomaa, vaan työt on tehtävä tai jätettävä kurssit kesken eli jäätävä ilman opintopisteitä, käytännössä siis jäätävä ilman opintotukea. Opiskelu on tosi kivaa, ainoa ala josta ei saa olla sairaana. Jopa työttömät saavat sairaslomaa. Tai siis totta kai saan sairaslomaa, mutta mitäpä se parin päivän loma hyödyttää kun silti pitää saada samat opintopistemäärät suoritettua. Vasta kuukausien sairaslomalla on merkitystä. Ei saa sairastaa liian lähellä deadlinea, piste.

Mittasin kuumeen tässä kirjoittaessani tekstiä: 37,8. Se lienee yksi syy tähän voimattomuuteen. Olenkohan saanut flunssan vai onko kehon tulehdustilaan joku muu syy? Kurkkukipua, yskää tai suurempaa nuhaa ei ole. Ei kai vaan alkiolleni ole tapahtunut mitään?

4 kommenttia:

  1. Toivottavasti kuumeen syynä olisikin raskaus! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Muppa! Sitäpä minäkin toivon, en vain uskaltanut kirjoittaa sitä tuohon taikauskoisena. :)

    VastaaPoista
  3. Mä oon seurannu jo jonkin aikaa blogiasi ja pidän täällä kovasti peukkuja teille!

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla Muppa. Tää on niin yksinäinen aihe kun en osaa tutuille mainostaa hoitoja, että tämän blogin lukijat on tulleet tärkeiksi kannustajiksi ja hengissäpitäjiksi kun usko itseen välillä horjuu.

    VastaaPoista