Ovulaatiotestit näyttää edelleen tyhjyyttä. Jotain tuntemuksia on ollut vasemman puolen endometrioosin paikkeilla, mikä voisi viitata kasvavaan munasoluun. Mutta toisaalta se voi viitata kasvavaan endometrioosiin, joten ei tässä toiveet erityisen korkealla ole.
Pahimman turhautumisen ja kiukun olen saanut karistettua pois, kiitos hyvien ystävien seuran. Ja suklaan. Sepä se on paras yhdistelmä ikävän olon karkoitukseen. Nyt vain odottelen ja teen ovulaatiotestejä luentojen välillä yliopiston vessassa. Ja toivon parasta. En uskalla ajatellakaan mitä tapahtuu, jos ovulaatio näyttää plussaa ensi kerran seuraavana lauantaina, tai ei näytä plussaa koko kuukautena.
Perjantaina on vuorossa sisätautilääkäri ja valitus kalliista lääkkeestä, joka ei edes pidä verenpainetta tarpeeksi alhaisena ja rytmihäiriöitä poissa. Ehkä perjantaina myös alkioiden istutus?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti