tiistai 26. heinäkuuta 2011

Tilastoja

Erehdyin tänään lukemaan tilastoja. Olen seurannut jo pidemmän aikaa Facebookissa eri maista lähtöisin olevien kavereiden keskustelua abortista ja tuli mieleeni vilkaista Suomen tilastoja.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 keskeytyksiä tehtiin 10 181 eli noin 2,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Keskeytyksiä tehtiin tuhatta hedelmällisyysikäistä (15-49-vuotiasta) naista kohti 8,6. Sosiaaliset syyt ovat viime vuosina olleet selvästi yleisin raskaudenkeskeytyksen peruste. Tätä perustetta käytetään yli 90 prosentissa keskeytyksistä. (Stakes)

Mitä ihmeen sosiaalisia syitä 25-39-vuotiailla abortin hankkijoilla voi olla? Näissä ikäryhmissä aborttien määrä oli lähtenyt kasvuun, ei laskuun kuten nuoremmissa ikäryhmissä. Tuon ikäisten pitäisi olla aikuisia, huolehtia ehkäisystä ja olla varovaisia. Ja jos vahinko sattuu, ottaa siitä vastuu eikä tappaa sikiötä. Raiskaustapaukset eivät voi kattaa 10 000 taposta kuin ehkä 1% (oma arvioni, en löytänyt tällaista tilastoa, tuskin sitä on tehtykään). ”Sosiaaliset syyt” viittaa laiskuuteen, itsekeskeisyyteen ja välinpitämättömyyteen.

Vastapainoksi toisia tilastoja Stakesin sivuilta:
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 aloitettiin yhteensä runsaat 14 000 hedelmöityshoitoa eli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Vuonna 2009 aloitettiin yhteensä noin 13 500 hedelmöityshoitoa, joista seurasi yhteensä 3 112 raskautta, ja joista syntyi 2 548 lasta. Tämä on 4,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista.

Eli käytännössä jos yhtäkään lasta ei olisi abortoitu olisi säästetty rahaa, aikaa ja vaivaa tekemällä noin 10 000 hedelmöityshoitoa vähemmän. Samalla olisi keskimäärin 10 000 lasta eikä vain yhtä neljäsosaa siitä päässyt perheisiin, jotka todella haluavat lapsia.
Tiedän kyllä ettei todelliset luvut mene tarkalleen noin: abortoiduista lapsista kaikki eivät olisi syntyneet elävinä, monet haluavat lapsen nimenomaan omilla sukusoluillaan huolimatta adoptiomahdollisuudesta ja adoptioprosessi on hitaampi ja hankalampi kuin hedelmöityshoitoprosessi. Mutta silti!

Lisää tilastoa:
Vuonna 2009 kaikista hedelmöityshoidoista lähes 15 prosenttia tehtiin luovutetuilla sukusoluilla. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä pysyi samalla tasolla. Hoitojen määrää rajoittaa luovutettujen sukusolujen saatavuus.

Hoitojen määrää rajoittaa luovutettujen sukusolujen saatavuus! Eli tuhannet olisivat valmiita saamaan toisen soluista saadun lapsen ja antamaan hänelle hyvän kodin! Nämä sosiaaliset abortintekijät, jotka eivät vain halua lapsia, voisivat aivan hyvin tehdä sen pienen hyvän teon ja kantaa lastaan synnytykseen asti ja antaa sen hyvään kotiin.

Vaikka itselleni munasolujen keräysprosessi oli todella raskas ja kivulias, olen päättänyt tehdä sen uudelleen. Aion tehdä sen sekä itseäni varten (jos näistä nykyisistä ei lapsia saada) että muita varten. Olen päättänyt luovuttaa munasolujani sekä puhua mieheni luovuttamaan siittiöitään muiden lapsettomien pariskuntien avuksi. Olemme onnekkaita siinä, että meillä ei ole kummankaan soluissa mitään vikaa ja solumme toimivat yhdessäkin hyvin, kunhan saisin ne kulkeutumaan kohtuuni ja pysymään siellä. Tästä onnestamme haluan jakaa muille apua enkä pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka eivät kykene omastaan jakamaan, jos siitä tulee vähänkin vaivaa itselle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti