tiistai 3. toukokuuta 2011

Kotona taas

Raskaan reissun jälkeen taas Suomessa. Täytyy sanoa, että osaan nyt ihan toisella tavalla arvostaa vessojamme, joissa sekä yksityisissä että julkisissa tiloissa on ovet ja vieläpä lukot ovissa. Puhumattakaan lämpimistä renkaista, joihin istua pelkän kylmän posliinin tai toisinaan pelkän kolon lattiassa sijaan.

Nyt edessä on taas arki ja opiskelu. Arki pitää sisällään myös tiukan aloituksen laihdutukselle ennen uusia lapsettomuushoitoja. Tarkoitukseni oli Silmun jalanjäljissä lähteä mukaan Go Fat Go-haasteeseen, mutta unohdin ilmoittautua siihen kaikessa kiireessäni ennen matkaa. Olen nyt siis edelleen yksin projektini kanssa.

Reissussa meitä oli noin 100 hengen ryhmä, ja ryhmästä ehkä noin 40% oli naisia, loput miehiä lukuisista eri Euroopan maista sekä Yhdysvalloista. Koko ryhmästä laskin alle 10 ylipainoisen näköistä ihmistä, lähinnä naispuolisia. Se oli melkoisen masentavaa. Tunsin itseni suurimman osan aikaa rönttöiseksi läskipossuksi, joka yrittää parhaansa mukaan juosta kauniiden, pitkäsääristen ja hyväkuntoisten ihmisten perässä jalat rakoilla ja kasvot punoittaen. Asiaa ei auttanut, että poltin sekä naamani, rintakehäni että käsivarteni auringossa ja punoitin senkin vuoksi erityisen paljon. Luonnollisesti jalkani olivat koko reissun ajan järjettömän turvoksissa, kuten niillä on tapana tehdä lämpimissä ilmastoissa. Onneksi olin varannut leveimmät kesäkengät matkaan; joskin kauneudessa nuo kengät eivät todellakaan kilpailleet edes rumimpien kaktusten kanssa.

Selvisin kuitenkin reissusta ja sain joitakin uusia ystäviäkin. Ainakin Facebookiin ja toivottavasti myös muutenkin. Ajatukset on nyt siirrettävä reissumuisteluista tenttikirjaan ja huomiseen lääkäriaikaan. Vielä en ole ehtinyt jännittää huomista, mutta eiköhän se kohta iske tajuntaani. Huomenna aamulla kuulen tuomion tulevista lapsettomuushoidoista. Toivon, että pääsemme käyttämään pakastettuja soluja nopealla aikataululla, ja että ne ovat kunnossa ja sulavat hyvin. On taas niin monta kohtaa, joissa voi mennä pieleen, ettei asiaa edes oikein uskalla ajatella todellisuutena. Huomenna aiheesta lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti