Pää sekaisin

Iloa ja surua, onnistumisia ja väsymystä. Lapsenhankintakyvyttömyyttä ja laihdutusprojektia.
Alan olla vakuuttunut, etten tule koskaan raskaaksi. Tai jos tulenkin, raskaus joudutaan keskeyttämään liian suuren sydänrasituksen vuoksi. Vanhat pelkoni sydämeni kestävyydestä on jälleen nousseet pintaan uusia tutkimuksia odotellessani. Ehkä minua ei vain ole tarkoitettu äidiksi.

Positiivista on, että mieheni on todella miettinyt adoption mahdollisuutta, toisin kuin vielä jokin aika sitten. Ei hän vielä ole päätynyt sitä kannattamaan, mutta ei ole jääräpäisesti sitä vastaankaan. Jos minulle ei suoda raskauden kokemisen iloa, ehkä voin silti kokea äitiyden ilon. Pelkään vain, että tässä tuhlataan aikaa hoitoihin, jotka eivät tuota tulosta kun voisimme käyttää nämä vuodet adoptiojonossa. En minä tästä nuorene. Tällä menolla äitiysikäni on ohi ennen alkamistaan.

Tiedetään, kärsivällisyyttä pitää olla. Sitä ei vain aina jaksa olla niin hirveän kärsivällinen kun pelot iskee päälle ja sekoittaa ajatukset.

Onnistumista olen kokenut laihdutuksen saralla. Vaakaa lähden ostamaan vasta tänään, mutta tuntuu, että olisin ehkä jopa vähän laihtunut. Ainakin olen onnistunut liikkumaan kohtuullisesti ja suklaastakin olen ollut erossa päiväkausia. Päänsärky on sen mukainen, että nyt vierotutaan suklaasta.. Ilman karkkia en ole täysin ollut. Sovimme mieheni kanssa, että meillä on kerran viikossa karkkipäivä ja saa ostaa yhden yhteisen pussin karkkia silloin. Ja leivoksen, jos mieli tekee. Karkkipussi ei kulunut karkkipäivänä, joten siitä saa napostella pitkin viikkoa. Pienet hedelmä- ja salmiakkikarkit on kevyitä syödä muutama päivässä.

Valitettavasti pakastin alkaa olla tyhjä marjoista. Siellä on enää yksi rasia mansikoita ja yksi mustikoita. Säästelen näitä rasioita todelliseen makeanhimohetkeen. Onneksi enää kuukausi uuteen mansikka-aikaan. Pakastetut mansikat ovat suuri herkkuni, mutta kaupasta en niitä ole koskaan ostanut enkä osta. Itse pakastan joka vuosi 10 kiloa mansikoita ja kesäisestä ahkeruudesta riippuen jonkin verran mustikoita, vadelmia ja lakkoja. Koskaan en lisää marjoihin sokeria saati lisäaineita. Olisipa isompi pakastin niin pakastaisin suurempia määriä marjoja, ei tarvitsisi säästellä syömisessä talven mittaan.

Olen iloinen, että sain aloitettua laihdutuksen oikein kunnolla. Se vie mukavasti ajatukset pois lapsettomuudesta. Ja pienet onnistumiset tuo hyvää mieltä.