tiistai 30. marraskuuta 2010

"suloisia" joulukuvia

Pian on aika jokavuotisen ilon ja ahdistuksen aiheen, joulukorttien. Kauniit kortit on kiva laittaa seinälle, kortteja on mukavaa saada mistä tahansa syystä pitkin vuottakin. Mutta joulukorteissa yksi korttilaji on sellainen, jota ei meidän seinällä näy. Lasten kuvat.

Ylipäänsä, se teidän lapsi ei ole kaikkien mielestä maailman suloisin kun sille laittaa tonttulakin päähän, saati että naamasta suurennettua kuvaa jaksaisi katsella kukaan vanhempien ja isovanhempien lisäksi.
Joka vuosi, sama lapsi, sama kuva. Meille muille ei ole eroa istuuko tonttulakkipäinen lapsi ammeessa vai seisooko kuusen ääressä. Samoja kuvia puolitutuista lapsista on katseltu 80-luvulta asti, eiköhän olisi jo aika vaihtaa tyyliä?

Erityisesti te sukulaiset, joita emme näe kuin korkeintaan kerran vuodessa: onko mieleenne tullut, että siihen on syy? Ehkä olemme kurkkua myöten täynnä juuri teidän lapsenne "erinomaisuutta ja täydellisyyttä" (lue: vanhempien yletöntä, taukoamatonta kehumista), että emme myöskään halua sitä hierottavan naamaamme joulukortin muodossa?

Katkeruus nostaa päätään jälleen. Jotenkin voin vielä ymmärtää pakkomielteen lähettää lapsettomille pareille oman lapsen kuvia kuin kehuakseen, että olemme onnistuneet siinä missä te olette epäonnistuneet. Mutta on täysin käsittämätöntä, miten eräskin sukulaispariskunta lähettelee joka joulu ainoan lapsensa naamakuvia jokaiselle sukulaiselle, jopa niille, joiden oma lapsi kuoli 2-vuotiaana. Eikö heillä ole mitään käsitystä empatiasta, muiden ihmisten huomioonottamisesta? Kuinka pahalta tuollainen kortti voikaan toisista tuntua?

Kaikki te, jotka juuri valmistelette joulukorttejanne: älkää lähettäkö niitä lapsienne kuvia, ne eivät ole suloisia eikä kauniita kenenkään ulkopuolisen mielestä. Älkääkä käsittäkö tätä väärin. Lapsi itsessään voi olla oikeasti se maailman ihanin muidenkin mielestä, kuva kortissa vain ei. Lapsikuvakortit ovat tylsempiä kuin Tiimarin 20 sentin perusjoulukortit. Tiimarin korteissa kun on sentään kimalletta eivätkä ne loukkaa ketään.

6 kommenttia:

  1. Makunsa kullakin. Itse olen aina tykännyt saada lapsikuva-kortteja, ja ne tiimarin turhaakin turhemmat 10 centin kortit voisi huoletta heittää suoraan roskiin ettei tuhlaannu rahat postimerkkeihin...
    mutta tosiaan, makunsa kullakin...

    VastaaPoista
  2. Lapsikuva-kortit on varmasti ihan kivoja, jos ei ahdista oma lapsettomuus ja jos sattuu pitämään kyseisistä lapsista kovin kovasti ja olemaan heidän kanssaan läheinen. Itselläni ei tällaisia ole.

    VastaaPoista
  3. Ihan samaa mieltä olen Kerttu sinun kanssa lapsikuvakorteista! Toivon todella ettei niitä tänä vuonna postiluukusta kolahda... Kummilasten kuvat tekevät toki poikkeuksen, ovat kovasti rakkaita, mutta serkunkumminkaiman pikkumussukan kuvaa en tosiaan välitä näin joulun alla nähdä. Tiimarin kortteja toivoen,

    Helmikäs

    VastaaPoista
  4. Olen tuosta vähän kahta mieltä. Toisaalta ymmärrän, että halutaan lähettää kuva omasta lapsesta joulukuusen äärellä, toisaalta taas voisi miettiä kenelle niitä lähettää. Mutta eihän kukaan voi tietää (varsinkin jos ei ole kerrottu), miltä tuntuu saada se kortti.

    Meille niitä saa lähettää, saavat ehkä tuhahduksia aikaan mutta kuitenkin. En niistä sen kummemmin pidä mutten vihaakaan. Pahimpina hetkinä taas voisin polttaa ne ;) Eli riippuu omasta olosta. Mieluummin otan vastaan niitä joissa on lemmikkejä :)

    VastaaPoista
  5. Nimenomaan se, että tollaset ihmiset ei koskaan ajattele vastaanottajaa lähettäessään kortteja. Vaan itseään, on niin kovin helppo läimäistä se sama kortti kaikille. Miksi edes lähettää kortteja, jos ei ajattele vastaanottajien iloa, vaan pelkästään omaa vaivaa? Mun mielestäni on itsestään selvää kertomattakin, että lapsettomille pariskunnille ja sinkuille ei lähetetä perhekuvia, niitä lähetetään vain lähisukulaisille ja tuttaville, joiden kanssa ollaan tekemisissä pitkin vuotta.

    Itse en ainakaan koskaan tee/osta samaa korttia kaikille vaan yleensä piirrän tai maalaan kortin mielessäni vastaanottaja, mistä hän ilahtuisi. Joillekin eläimiä, toisille tonttuja, kolmannelle harrasta tunnelmaa.
    Niin ja tykkään niistä lemmikkikorteista, ne on hauskoja. :)

    VastaaPoista