perjantai 9. syyskuuta 2011

Kehitys kehittyy, Kela junnaa

Nyt on käyty turhautumassa lääkärissä. Lääkäri oli oikein mukava ja vakuuttava eikä vastaanotolla mennyt kauaa, mutta kaikki muu olikin turhauttavaa.

Huolimatta edellisten lääkäreideni vakuutteluista, tämän lääkärin mukaan nykyinen (sydän)lääkitykseni on sikiölle vahingollinen ja se pitää vaihtaa. Mikäs siinä, samahan se on mitä lääkettä sitä syö, ajattelin vielä vastaanotolla. Tosin tätä uutta lääkettä pitää syödä kahdesti päivässä, kun edelliset nappasin vain aamuisin. Pitää miettiä miten saan järjestettyä alkuillasta tasaisen kellonajan, jolloin muistaisin ottaa lääkkeen olin missä tahansa.

Kun pääsin apteekkiin kaikki mutkistui. Ensinnäkin lääkettä on erittäin vaikea löytää, se ei kuulu apteekkien perusvalikoimiin, kuten edelliset lääkkeeni. En voi enää hädissäni soittaa lääkärille vaikkapa mökiltä unohtaneeni lääkkeet kotiin ja hakea lähiapteekista uusia, koska lääkettä ei sieltä löydy kuitenkaan. Apteekista johon tänään menin soitettiin useampaan apteekkiin ja kysyttiin valikoimia, neljännestä paikasta tärppäsi. Ja tämä on sentään iso kaupunki!

Toiseksi lääke ei kuulu Kela-korvauksen piiriin. Aiemmista kahdesta lääkkeestäni maksoin yhteensä pyöreästi 13 euroa kolmelta kuukaudelta, tänä vuonna tietysti vain 3 euroa, koska lääkekorvausraja meni jo tammikuussa rikki hoitojen takia. Tästä lääkkeestä joudun maksamaan 38 euroa 100 kappaleen paketista, mikä siis riittää puoleksitoista kuukaudeksi eli maksan kolmesta kuukaudesta 76 euroa. Ei ihan pieni summa laitettavaksi lääkkeisiin aina kolmen kuukauden välein.

Hieno kruunaus tälle paskalle viikolle. Sain apteekissa itkukohtauksen; suututti paljon mutten kehdannut alkaa kiukkua purkamaan, joten se tuli itkuna ulos enkä pystynyt estämään sitä. Apteekin henkilökunta oli erittäin ystävällistä (opiskelija ja farmaseutti) ja olin hyvin kiitollinen heidän avustaan. En olisi jaksanut kierrellä niitä apteekkeja läpi, joihin he ystävällisesti soittivat ja selvittivät lääketilanteen.

Lähdin apteekista olo huojentuneena saatuani purettua pahaa mieltä ja kohdattuani niin mukavia asiakaspalvelijoita. Poikkesin torin kautta hakemaan leipää ja siellä ystävällinen myyjä antoi alennusta rahkapiirakoista, joihin rahani ei muuten olisi riittäneet. Tiedän, ei saisi syödä rahkapiirakoita, mutta ei ne nyt niiiin lihottavia ole. Tämäkin ystävällinen kohtaaminen auttoi olotilaani paremmaksi. Edes kotona lukemani uuden lääkkeen tuoteseloste ja haittavaikutuslista ei onnistunut masentamaan mieltäni näiden kahden ystävällisen asiakaspalvelutilanteen aiheuttaman hyvän olon vuoksi. (Lääkkeessä on sekä laktoosia että liivatetta. Yh.)

Niin pienet teot voivat toisinaan pelastaa jonkun päivän – se pitäisi itsekin aina muistaa. Eiköhän tästä viikosta selvitä, enää viikonloppu jäljellä. Parempaa ensi viikkoa toivoen.

1 kommentti:

  1. Eikä, noiden lääkkeiden kanssa! :( Kyllä sinulle jo todellakin soisi, ettei enää asiat mutkistuisi entisestään... Onneksi sentään sinun päivääsi mahtui hyviäkin kokemuksia. Ei todellakaan aina paljon tarvitse, kun päivä paranee ystävällisillä teoilla tai sanoilla. Asiakaspalvelijana voisin muuten sanoa, että sama pätee toisinkinpäin. Joskus huonommankin päivän piristää mukava ja ystävällinen asiakas, joka kiittää hyvästä palvelusta.
    Parempaa viikonloppua!

    VastaaPoista