keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Lisäainevauhkoilua

Söin tuossa klementiinejä, kun silmääni pisti paketin kyljestä teksti "treated with wax and imazalil". Ainahan ulkomailta tuoduissa hedelmissä ja vihanneksissa on vähintäänkin säilöntäaineita, usein myös muita lisäaineita.

Kiinnostus kuitenkin heräsi ja googletin tuon tuntemattoman imazalilin. Kävi ilmi, että se on tuholaisten torjuntaan käytetty myrkky. Sitä käytetään yleisesti muun muassa sitrushedelmien säilyvyyden parantamiseen kuljetuksen aikana. Vähän ajatus tuholaismyrkyn käytöstä säilöntäaineena tuntuu oudolta, mutta ei se vielä hätäännytä.

Sen sijaan hätäännys uhkaili tulolla luettuani myrkyn rottakokeista.
"Reproductive effects: In three separate three-generation rat studies at low to moderate doses of 0.4 mg/kg/day, there was a trend to a lower number of live births at the highest dose level. No differences were noted in percent of pregnancies or duration of pregnancy. These data suggest that imazalil is unlikely to cause reproductive effects under normal conditions."

Korkein annostus lisäsi kuolleena syntyneiden määrää ja testeissä korkein annostus oli keskivertoannos. Vaikka viimeisessä lauseessa sanotaan ettei imazalil todennäköisesti aiheuta raskausvaikeuksia normaaleissa oloissa, se ei rauhoita. Meillä ei ole "normaalit olot", vaan olen osittain (ehkä kokonaan?) kyvytön saamaan lapsia. Mitä jos ruokavaliollani lisään ongelmia? Ja mikä on sopiva annos? Mistä minä voin tietää paljonko saan myrkkyä itseeni per klementiini?

Järki sanoo, että myrkkyä on niin vähän, että voin edelleen rauhassa syödä puoli kiloa ulkomailta tuotuja hedelmiä päivässä niin halutessani. Vielä kun saisi ajatukset kuuntelemaan pelkästään järkeä eikä vauhkoja, yliherkkiä tunteita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti