torstai 31. toukokuuta 2012

Sekalaisia äitisuhteesta ja PASista

Kirjoitin äsken pitkän pohdinnan äitisuhteesta, mutta siitä tuli liian sekava julkaistavaksi. Päätinkin esittää vain kysymyksen. Millainen äitisuhde teillä on näin aikuisena? Onko äiti ystävä, uskottu, vanhempi, joku tuntematon aikuinen, joku millä ei ole mitään väliä, joku jolle purkaa mieltään niin hyvässä kuin pahassa (eli riidellä tai intoilla aiheesta riippuen) tai jotain muuta? Olisin todella kiinnostunut kuulemaan, koska oma äitisuhteeni tuntuu olevan murroksessa juuri nyt. 

Olimme neljä päivää mökillä vanhempieni seurassa ja täytyy sanoa, että olen onnellinen päästyäni taas kotiin. En olisi jaksanut äitini seuraa yhtään pidempään. Mökillä oleskelussa on se haitta, että jollei halua mennä metsään kaatamaan puita isäni ja mieheni kanssa, joutuu viettämään paljon aikaa äidin kanssa muissa hommissa. Ei minusta oikein ole kanniskelemaan puiden runkoja ja pilkkomaan halkoja. Enkä tunnista lahoa leppää tuoreesta.

Keräsin omasta metsästäni kuusenkerkkiä pienen määrän ja ajattelin kokeilla siirapin keittämistä. Annoin siis metsänomistajana itselleni luvan keräämiseen, ilman lupaa niitä kun ei saa kerätä. Etsin siirapista ohjeita netistä ja kaikissa ohjeissa on ämpärillinen tai vastaava määrä kerkkiä ja sokeriakin kuluu kiloittain. Siirappia tuosta määrästä tulee ohjeiden mukaan kaksi litraa. Minä en todellakaan kerännyt ämpärillistä, joten saa nähdä tuleeko pienestä satsistani yhtään mitään. Siirapin pitäisi olla tehokas yskänlääke. Itse ajattelin käyttää sitä ihan vain leivonnassa, koska tiedän kerkkien olevan mukavan makeita ilmankin sokeria. Siirapin keittoon aion kyllä käyttää vähän sokeria, ohjeiden määrästä ehkä noin neljäsosan. Aikomukseni on kokeilla voiko kerkkäsiirapilla korvata sokerin kokonaan jossakin kakkureseptissä. Mikäli aikoo kerkkiä kerätä alkaa olla kiire, ne pitäisi saada mahdollisimman tuoreina kerättyä eli toukokuu on parasta kerkkäaikaa. 

Raskaustestin tein mökillä. Eihän siinä tietenkään mitään ollut, mutta sainpa rauhassa juoda saunaoluen. Kuukautisten pitäisi alkaa viikonloppuna viimeistään, mikäli tässä kierrossa sellaisia ilmestyy. Kun ei sitä ovulaatiotakaan ilmestynyt. Nyt sitten vaan odotellaan PAS-suunnittelukäyntiä reilun viikon päästä. En odota käynniltä ihmeitä, mikään ei voi olla turhempaa ajan- ja rahanhukkaa kuin PAS-suunnittelu. Suunnitellaan kuinka se ovulaatio sieltä tulee ja kuinka sitten pitää soittaa polille, että päästään PASiin. Kun ei sitä kuitenkaan voi ennustaa eikä aikoja sopia etukäteen. Oletan, että tulevalla käynnillä paasataan taas laihduttamiskesästä ja varmaan laitetaan ukaasi ettei hoidot jatku jollei ole laihtunut niin ja niin paljon vaikkei painon merkityksestä ole mitään tutkimuksia. Ainoat tutkimukset koskevat vyötärölihavuuden merkitystä lapsettomuuteen eikä minulla edelleenkään ole liian leveä vyötärö, vaan monta senttiä maksimin alapuolella. Mutta asettamalla ukaasin lääkäri voi kuvitella, ettei kesätauko mene hukkaan, vaan hoidot "edistyvät" kesänkin aikana laihdutuksen muodossa. Pelkkää paskaa.

3 kommenttia:

  1. Tuosta äitisuhteesta. Minulle äiti on suuri tuki ja turva ja hänen merkityksensä lapsettomuushoitojen myötä on kasvanut entisestään. Voin soittaa hänelle milloin vaan ja itkeä pahaamieltäni ja hän jaksaa aina lohduttaa. Toki myös hän avautuu omista murheistaan minulle päin, mikä on tärkeää.

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla Kaipaava. Voitko puhua äidillesi kaikista asioista, vai jostain tietyistä? Itse koen hankalaksi keskustella parisuhdeasioita äitini kanssa.

    VastaaPoista
  3. Pystyn puhumaan äitini kanssa oikeastaan mistä vaan. Nyt vaan näiden hoitojen aikaan tuntuu inhottavalta kertoa ne huonot uutiset, koska hän elää ne niin voimakkaasti meidän kanssa.

    VastaaPoista