Kiertoni on aina ollut säännöllinen 28-30 päivän vaihtelulla ja ovulaatio on tullut kiltisti 14.-16. kierron päivä ja näkynyt ovulaatiotestissä. Yhdetkään kuukautiset eivät ole jääneet välistä ilman syytä – kuten hoidot ja aikoinaan e-pillerit. Nyt on 17. päivä eikä testissä haaleaakaan viivaa saati vatsassa ovulaatiotuntemuksia. Mitä hittoa?
Voisiko ovulaatio olla ollut todella ajoissa tässä kuussa ja tulla ennen 13:tta päivää, jolloin aloitin testaamisen? Pari päivää ennen oli kyllä vähän hassuja tuntemuksia vatsanpohjassa, mutta todellakin mitättömän vähän ja ne voi tulkita myös ruuansulatuksen oireiksi. Mitä jos ovulaatio jää välistä tässä kierrossa? Eikö tässä ole jo ihan tarpeeksi ongelmia muutenkin, tarvitaanko tähän vielä kierron sekoaminen?!
Mikäli kyseessä on pidempiaikainen ongelma eikä vain tämän kierron omituisuus, syytän kyllä sitä kuukausiksi venytettyä Procrenia tästä. Näiden hoitojen alettua viime vuoden alussa myös kuukautisten alkaminen on venynyt satunnaisesti 2-3 päivää pidemmälle. Joulukuussa alkaneen hoito- ja leikkauskierron jälkeen on tullut yhdet tavalliset kuukautiset ja tämä on ensimmäinen ovulaatio, jota yritän bongata. Ehkä ruumiini on mennyt täysin sekaisin ja nämä vaihdevuosioireet todella tarkoittavat vaihdevuosia. Ehkä ruumiini on nyt liian pitkään ahdistettuna olleena saanut päähänsä olevansa vaihdevuosissa eikä ovulaatiota tule enää ikinä.
Sillä välin ahmin kaikki makeat leivonnaiset, joita saan silmiini. Kuten vaihdevuosioireissani kuuluu. Vessan peilistä seuraan kaksoisleuan kasvua ja mittaan sillä paljonko olen lihonut, vaa’alle en uskalla astua. Nytkin kaapissa odottaa eilen leivottu juustokakku. En kaipaa karkkia enkä makeaa sinänsä, vaan leivonnaisia. En myöskään syö erityisen rasvaisia ruokia enkä suuria annoksia, mutta eipä siitä ole iloa tuon leivosmäärän rinnalla. Yritin pyöräilyllä kuluttaa syömisiä, mutta nyt olen ollut kuumeessa yli viikon.
Olen liian väsynyt hillitäkseni valtavaa himoani, on niin paljon helpompi antaa periksi ja leipoa ne pullat. Sentään tähän olen onnistunut vetämään rajan; mikäli haluan leivonnaisia leivon ne itse tai syön jonkun kaverin/äidin leipomia herkkuja, en osta kaupasta. Äitienpäivänä vanhempien luota tuli mukaan pussillinen pullaa. Mutta ehkä se leipominen edes vähän hidastaa ahmintaa ja kuluttaa kaloreita kaupasta ostamiseen verrattuna. Plus omissa leivonnaisissa voi käyttää täysjyväjauhoja ja minimimäärän sokeria. En siis korvaa sokeria millään vaan jätän noin puolet reseptien sokerista kokonaan pois.
Eilen onnistuin tekemään pakastemustikoista ihanan kastikkeen juustokakulle ja keitin saman tien mustikka-vadelmamehukeittoa rahka-raejuuston kanssa syötäväksi. Kokeilin ensimmäistä kertaa makeutusaineen käyttöä sokerin sijaan.
Kastike:
- Laita kattilaan vajaa desi sokeria tai 0,5 tl makeutusainetta (mieheni mielestä liian vähän, minusta juuri sopivasti). Lisäksi 2 rkl vettä. Lämmitä kunnes sokeri on sulanut.
- Lisää 3 dl pakastemarjoja. Keitä kannen alla kunnes marjat on pehmenneet, tähän ei mene näin pienellä määrällä montaa minuuttia.
- Lisää 1 tl tärkkelystä sekoitettuna 2rkl kylmää vettä (ohratärkkelys kotimaista, maissitärkkelys ulkomaista, kumpikin käy). Sekoita kunnes valkoinen tärkkelysseos on kadonnut tasaisesti marjaliemeen. Pidä kuumalla levyllä kunnes seos alkaa paksuuntua. Tästä on tarkoitus tulla ihan hyytelömäistä, kakun päälle sopivaa kastiketta.
Mehukeittoa saa samalla reseptillä, kun lisää marjoja, makeutusainetta ja vettä. Laitoin mittaamatta mustikoita kaksi pakasterasiallista, ehkä siinä oli noin litra plus vadelmia mitä oli jäljellä noin puoli rasiallista. Ennen marjoja laitoin kattilan pohjalle makeutusainetta noin 1,5 tl, mikä oli ihan sopiva määrä, ehkä hitusen makea omaan makuuni. Vettä lisäsin noin litran keitettyäni marjat pehmeiksi pienessä vesitilkassa makeutusaineen kanssa. Laitoin lisäksi 2 tl ohratärkkelystä pieneen vesitilkaan sekoitettuna, jotta keitto ei olisi ihan litkua. Olisi voinut laittaa enemmänkin tärkkelystä, mutta halusin pitää keiton suurustettuna keittona enkä hyytelönä.
Mittasuhde sokerille: noin 1 dl tarvitsee 2 rkl vettä sulaakseen kattilan pohjalle ennen marjojen laittoa.
Keinotekoiset makeutusaineet (mm. aspartaami) on melkoista myrkkyä. Ennemmin syö sokeria pienissä määrin, niin on huomattavasti turvallisempaa ja terveellisempää. Aspartaaminhan esimerkiksi on todettu huijaavan elimistöä niin, että se voi alkaa lihottaa (koska aspartaamin hajoamistuotteena syntyvä formaldehydi varastoituu rasvasoluihin). Puhumattakaan kaikista muista mahdollisista haitoista, joita toki lähinnä esiintyy silloin, kun suuria määriä käyttää, mutta enpä silti riskiä ottaisi.
VastaaPoistaSen sijaan jos käytät luonnonmukaisia makeutusaineita (stevia, erytritoli), niin ne on kyllä hyvä vaihtoehto.
Olen kyllä tutustunut makeutusaineiden haittavaikutuksiin enkä koskaan syö/juo makeutusaineilla makeutettuja tuotteita enempää kuin puoli litraa vastaavan määrän päivässä eli jonkun limun tai karkkia noin yleensä. Enkä siis joka päivä ollenkaan, yritän viikkotasolla pitää tietyt rajat sekä keinotekoisten makeutusaineiden että sokerin käytössä.
VastaaPoistaOstin nyt kalsiumsyklamaattia pienen pussin kotiin ja kokeilen miten se toimii leivonnassa. En ole koskaan ennen käyttänyt mitään keinotekoisia makeutusaineita itse, käytän usein valkoisen sokerin sijaan esim. vaaleisiin leipiin ja pulliin hunajaa vastaavan määrän kuin puolet ohjeen sokerimäärästä. Mutta sitten taas juustokakkuun käytin ohjeen mukaan tavallista sokeria, koska olen epävarma miten ohje onnistuu jos lähtee soveltamaan. Kun osaan jonkun ohjeen, vähennän sokeria korvaamatta sitä millään tai korkeintaan hunajalla.
Marjaleipomuksissa ahomansikat on paras makeuttaja, ne säilyttää makeutensa pakkasessa ja viime kesänä pakastetut marjat on edelleen käyttökelpoisia, se vähä mitä niitä löytyi pakkasen pohjalta. En koskaan käytä erillistä makeutusta esim. rahka-raejuusto-marja-hedelmäsekoituksissani. Nyt kuitenkin halusin kokeilla miten makeuttaja toimii mehukeitossa.
Tarkoitukseni ei ole mainostaa keinotekoisia aineita hyvinä, päin vastoin olen kaiken luonnollisen puolella. En kuitenkaan pidä makeutusaineita mustavalkoisen pahoina, vaan yritän tutustua niihin kotona jotta osaan suhtautua niillä makeutettuihin valmisruokiin. Valkoinen sokeri ei ole terveellistä ja turvallista sekään, monia samoja haittoja kuin keinotekoisista makeutusaineista plus kaloreita saa liiasta valkoisen sokerin käytöstä. Siksi silloin kun käytän makeutusta käytän pääasiassa hunajaa tai pieniä päiväannoksia sokeria/muita makeutusaineita. Teknisesti ottaen valkoinen sokeri on myös keinotekoinen makeutusaine mutta tämä menee jo ylitarkaksi pilkunnuolennaksi.
PS.
VastaaPoistaNyt kun keittämäni mehukeitto on seissyt muutaman päivän jääkaapissa, huomaan sen muuttuneen entistä makeammaksi. Uutta oppia, ca-syklamaatti jatkaa makeutumista seisoessaan eli kannattaa käyttää vähemmän makeutusainetta seuraavan kerran. Paljon vähemmän.