Uutisia

Lääkäri soitteli eilen. He ovat päättäneet leikata endon pois ennen hoitojen jatkamista. Vielä ei ole tietoa hoitojonosta ja pääsenkö mahdollisesti johonkin väliin kiireettömiä leikkauksia ennen. Lääkärini tekee parhaansa, jotta hoitojonosta päättävät leikkaava lääkäri ja ketkä lie muut ottaisivat minut mahdollisimman pian leikkaukseen.

Mitään tietoja ei ole, mutta sain toiveen leikkauksen mahdollisesta tapahtumisesta jo kuukauden päästä. Pitkä aika odottaa tosin sekin, mutta vähemmän kuin kuusi kuukautta, jota pelkään. Procrenia halutaan ylläpitää leikkaukseen asti. Nykyinen piikki on voimassa enää reilun viikon, sen jälkeen on pakko mennä apteekkiin kalliille ostoksille. Kamalinta tässä on kuitenkin näiden sivuoireiden sietäminen. En tiedä miten parisuhde ja erityisesti ystävyyssuhteet kestävät yhä pitenevän ajan mielialanvaihteluitani. Lääkäri onneksi puhui jostakin hoidosta, joka vähentäisi sivuoireita. Siihen aletaan kunhan tiedetään milloin leikkaus on eikä lääkäri vielä selittänyt asiaa sen tarkemmin.

Leikkausta odotellessa sain yhden tehtävän itsekin. Soitin kahteen sairaalaan, joissa minulle tehtiin edelliset leikkaukset ja tilasin niiden paperit. Toivottavasti tulevat pian. Oli ihan mukava ajatus, että sain itse tehdä jotain nopeuttaakseni tapahtumia. Lääkärit halusivat vanhat tiedot, jotta näkisivät mitä on odotettavissa tulevassa leikkauksessa.

Huonoa tässä odotuksessa on sivuoireiden lisäksi kevään epävarmuus. Olin ennalta varautunut alkuvuoden lyhyeen sairaslomaan ottamalla vain pakolliset kurssit aikatauluuni. Tarkoitukseni on nyt helmi-maaliskuun aikana lisätä lukujärjestykseen uusia, hauskankuuloisia kursseja, joita tarvitsen lähinnä Kelaa varten sekä omaksi iloksi. Mutta nytpä en tiedäkään milloin sairasloma on tulossa ja kuinka pitkäksi aikaa. On typerää aloittaa kursseja ja nähdä niiden eteen vaivaa, jos en pystykään suorittamaan niitä loppuun. Jos en saa opintopisteitä, Kela vie opintotuet.

Jos en ole kunnossa, myös pakolliset kurssit jäävät suorittamatta enkä saa gradua tehtyä kuten oli tarkoitus tänä keväänä. Gradun edistymisestä riippuu kahden seminaarin opintopisteet sekä yksi muu kurssi. Olin olevinani ovela, kun sidoin useamman kurssin samaan aiheeseen – muka vähemmän työtä innostavan aiheen parissa. Gradu vain on vähän työläämpi kuin joku luentokurssi tentteineen, siinä pitää tehdä muutakin kuin vain ilmestyä paikalle saadakseen valmista. Entä miten käy kevään seminaarin, joka tänä vuonna pidetään Saksassa?

Ahdistaa. Inhoan epätietoisuutta ja epävarmuutta.

ps. Sipsi ja suklaa on ystäviä. Vaaka ei. Joten tällä viikolla ei ole Kevyt-projektia tässä huushollissa. Uusin voimin ensi viikolla.