perjantai 6. tammikuuta 2012

Kevyt - Näillä mennään

Kävin äsken puntarilla tarkistamassa, onko joulujälkeinen sekä vuodon aikainen turvotus mahdollisesti vaikuttanut maanantaina ottamaani projektin aloituspainoon. Olihan se. Itse asiassa tavoistani poiketen kokeilin jo keskiviikkona mitä vaaka näyttää ja se rohkaisi tämänkin aamun punnitusta. Maanantaina kirjaamani 700g painonnousu on nyt kutistunut 200g nousuksi.

Syömiset alkaa olla taas hallussa suklaata lukuunottamatta. En enää syö niin monia välipaloja ja katson kaikenkaikkiaan melko tarkkaan mitä päivän mittaan syön. Pitäisi kirjata ihan tarkalleen ylös kaikki syömiset, jotta saisi parhaan hyödyn vahtimisesta. En ole koskaan oikein tykästynyt näihin netissä oleviin tarkkailuohjelmiin, kuten Keventäjiin, tuntuu liian hankalalta varta vasten avata tietokone aina kun aikoo syödä jotain. Tai kirjoittaa kaikki lappusille ja siirtää koneelle jossain vaiheessa. Miksi nähdä moinen vaiva? Kertokaapa hyvät projektilaiset, nyt saa vakuuttaa minut jonkun ohjelman käyttäjäksi.

Näiden muutaman päivän liikuntaan olen kohtuullisen tyytyväinen. Vain eilen päänsärky oli niin kova, etten voinut juuri muuta kuin hetkittäin olla koneella tai lukea kirjaa, muuten makasin pimeässä eikä mikään lääke auttanut. Muina päivinä päänsärkyyn auttoi burana sen verran, että olin toimintakykyinen. Kahtena päivänä sain siivottua asuntoa; kannoin olohuoneeseen kaappien sisältöjä ja pakkailin niitä laatikoihin heittäen turhat pois. Raskasta työtä nosteluineen. Yhtenä päivänä olin koko päivän ostoksilla – vaatteiden sovittelu ja kävely ilman taukoja on hyötyliikuntaa parhaimmillaan.

Vaikka olenkin nyt noin tunnin hereilläoloaikanani ehtinyt hermostua ainakin kolmeen eri asiaan tulisesti, olo on aika positiivinen. En pysty hallitsemaan kiukkuisia ryöpsähdyksiäni enkä surua ja itkua, mutta yritän viikonlopun aikana olla välittämättä niistä sen kummemmin – jätän hautomiset ja pidättelyt arkeen. Mieheni vakuutti kestävänsä kaiken. Painon aleneminen masentavasta luvusta tuntuu hyvältä. Juuri nyt ei päähänkään koske liikaa. Ehkä jopa lenkille tänään?

7 kommenttia:

  1. En minäkään olisi jaksanut itse laskea jokaista suupalaa saatikka kirjailla niitä johonkin (yritin joskus pitää ruokapäiväkirjaa, mutten jaksanut), ellei mies olisi väen vängällä houkutellut ruokavalion tekoon. Eli teimme sen yhdessä minun halujen mukaan miehen asiantuntemuksella :)

    Ruuasta ei pitäisi ottaa stressiä ja painon saa jo tippumaan kun jättää ylimääräiset napostelut pois ja vähän tarkkailee mitä suuhunsa pistää. Itse omaan järkyttävän huonon itsehillinnän ja sorrun salaa herkkuihin ja yritän mukamas olla syömättä. Siksi sain tuon ruokavalion avuksi, enkä sorru niin helposti ;). Ongelmani oli myös se, etten syönyt tarpeeksi ja paino junnasi paikallaan kun elimistö panttasi. Eli pitää myös muistaa syödä!

    Tsemppiä!! Itselläkin tulee aina tosi hyvä mieli kun paino on laskenut :) vaikka se välillä nousee johtuen turvotuksista yms niin hitaasti mutta varmasti se tippuu.

    VastaaPoista
  2. Jos haluat pitää kirjaa syömisistä ja saada muitakin hyviä vinkkejä, niin voin suositella Kiloklubia (http://kiloklubi.fi/). Kyseessä on ilmainen painonhallintaohjelma, verrattavissa Keventäjiin. Hetken aikaa kestää, ennen kuin pääsee ohjelmaan sisälle, mutta kun sitä oppii käyttämään kerran, niin sitten ruoka- ja liikuntapäiväkirjan pitäminen on helppoa! Tsemppiä!

    VastaaPoista
  3. Täällä taas vannoutunut Kalorilaskurin http://kalorilaskuri.fi/ käyttäjä! :) Palvelu on maksullinen (2 viikkoa 1,90 € / 6 kk 20 € / 12 kk 30 €), mutta minusta tuo on pieni hinta verrattuna siihen, mitä olen sen avulla saavuttanut. Kun aloitin laihduttamisen aikanaan, aluksi kävin vain salilla ja yritin itse katsoa syömisiäni. Sitten liityin kalorilaskuriin ja ensimmäisenä 4 kk:n aikana paino putosi 18 kg. Vaatiihan se ainakin aluksi vaivaa, vaikka aika helppo sitä on mielestäni käyttää. Nykyään oikeastaan aina, kun otan Kalorilaskutin taas käyttöön, saavutan myös tuloksia, jos olen ollut rehellinen ja merkannut kaikki sinne säännöllisesti ja toiminut tavoitteen mukaisesti. Riski naposteluun on pienempi, kun tietää, että kaikki merkataan sinne!

    Kaikki nämä palveluthan ovat varmaan aika samantyyppisiä, mutta kun minä aikanaan aloitin Kalorilaskurissa (4 vuotta muuten tulee täyteen helmikuussa!), olen jäänyt siihen koukkuun, koska olen juuri sen kokenut itselleni toimivaksi. Ei se ole kiinni kuin viitseliäisyydestä, etta jaksaa merkata ja punnita. Tosin on siellä aika hyvin annoskoot arvioitu eri tuotteista, joten välttämättä ei tarvitse punnitakaan. Tietysti sitten täytyy, jos laittaa omia reseptejä. No, kuitenkin kyllä minusta se on ollut kaiken arvoista, kun 35 kg olen sen avulla kuitenkin pudottanut... Nyt taas olen palannut ruotuun ja ottanut Kalorilaskurin käyttöön tauon jälkeen. Toivottavasti alkaa taas tapahtua. :)

    VastaaPoista
  4. Oletteko te joka päivä koneella kirjaamassa tuloksia? Oikeasti? Se on se kaikkein vaikein mielestäni, missä tahansa ollessaan pitäisi olla oma kone mukana ja kirjautua johonkin palveluun ja muistaa mitä on tullut syötyä päivän mittaan. Mutta jos kirjoittaa kaiken lapulle ylös, eikö se ole sitten tuplatyötä kirjata ne vielä ohjelmaankin?

    Niin ja vielä pitäisi punnita mitä syö! Äärimmäisen harvoin tulee syötyä valmisruokia, mieheni yleensä valmistaa ruuat meillä. Puolivalmisteista arkena. Tai sitten syön yliopistolla kasvisravintolassa useimmiten jotain epämääräisen näköistä (mutta hyvää!) sörsseliä, josta en osaa huonolla ruuanlaittotaidollani lähteä arvelemaan valmistusaineksia, saati punnitsemaan sen painoa. Tiedän, olen toivoton ruoka-asioissa.

    VastaaPoista
  5. Mä kirjotan lähinnä kalenteriin(/ruokapäiväkirjaan) ylös kaiken. Ohan se työlästä ja jos sattuu unohtumaan ni ei sitä aina sit niin tarkasti muista.
    Sit jos kirjaan johonki ohjelmaan ne ylös ni ehkä kerran kahesti viikossa monenpäivän ruoat. Mut musta on ehkä jopa toimivampaa pitää vihkoa näille jutuille :)

    Mutta ei kyllä oikeesti tajua kuinka paljon tulee naposteltua ja syötyä ilman sitä et kirjaa ylös ja jälkeenpäin lukee...

    VastaaPoista
  6. Täällä toinen, joka kokee varsin hankalana nuo merkkaamiset. Keventäjiä käytin joskus ja sitten siirryin Kiloklubiin, mutta jotenkin se tuntuu niin työläältä. Mutta täytyy kyllä myöntää, että silloin kun olen syömisiä merkkaillut paremmin ylös, painokin on laskenut.

    Tsemppiä keventymiseen ja voimia kaikkeen muuhunkin.

    VastaaPoista
  7. Hei, ei se ole oikeasti niin vaikeaa! :) Tai no, kaikille ei toki sovi tämäntyyppinen toiminta, mutta itse kun olen tosiaan saanut kymmenet kilot ruhostani katoamaan Kalorilaskurin avulla, niin pidän todellakin vaivan arvoisena. Tuskin olisin onnistunut muuten. Alussa tietysti vaatii enemmän, kun pitää kirjata sinne niitä ruokiaan, mutta minulla esimerkiksi aamupala on joka aamu miltei samanlainen, niin ei vie kuin vajaa minuutti kopioida aina edelliseltä päivältä nykyiselle päivälle. Ja muiden käyttäjien reseptejä löytyy melkoinen liuta, eli ei kaikkia ruokareseptejä tarvitse itse kirjoittaa. Ja on siellä yleensäkin tosi kattavasti eri ruokalajeista jonkinlaiset arviot, jos ei jaksa omia reseptejä sinne kirjoittaa. Plus kaikenmaailman kehityskäyrät sun muut. Mutta kukin tavallaan. Vastasin vain Kertun kysymykseen "Miksi nähdä moinen vaiva?" ja vastaukseni on, että tuloksissa se näkyy. :)

    VastaaPoista