Punainen ilmapallo

Tavoistani poiketen haluan tällä kertaa mainostaa erästä tapahtumaa. Kävin eilen Turun Taiteiden yössä katsomassa elokuvan Punainen ilmapallo (linkki sisältää juonipaljastuksia, kuten lopputekstinikin). Pelkkä tunnelma vanhojen rakennusten keskellä sisäpihalla yli sadan ihmisen katsoessa ylös heijastettua kaitafilmiä vanhasta Pariisista oli huikea. Filmi itsessään esitettiin mykkänä aidolla säestyksellä. Rakastan elävää musiikkia ja se yhdistettynä elokuvan tarinaan oli mahtava kokemus. En voi kuin olla iloinen, että jaksoin odottaa keskiyöhön ja elokuvan alkuun.

Mieleni eksyi elokuvan aikana luomaan analyysia ja syvällisempiä merkityksiä pojan ja punaisen ilmapallon ystävyydelle. Kirjoitin mielikuvani ylös paperilappuselle pian elokuvan jälkeen, jotta osaisin muotoilla niistä tänne järkeviä lauseita. Nyt lappusta katseltuani päätinkin kopioida sen sellaisenaan tähän:

Haave lentää,

kaikki haluavat sen tavoittaa.

Vain yhtä seuraa

Poljetaan maahan

ja surraan

mutta unohdetaan, kun tilalle tulee uusia,

jotka lennättää kauas pois

Tuo ei siis ole kirjotettu runoksi, vaikka se on noin jaettu. Kunhan laitoin nopeasti ylös irtonaisia mielikuviani. Kertoo sen olennaisen, mitä koin ja tunsin elokuvaa katsellessani ja musiikkia kuunnellen.

Löysin elokuvan toisesta tapahtumasta, joka järjestetään syyskuussa ja on avoin kaikille. Tapahtumassa elokuvan alustaa sama mies, jonka blogiin vie ensimmäinen linkki. Suosittelen, jos vain pääsette Turkuun tuona viikonloppuna. (Tästähän tuli melkeinpä Turku-mainos samalla. Se johtuu vain siitä, että elokuva on näköjään esityskierroksella siellä.)