torstai 26. elokuuta 2010

Hammaslääkärissä

Kävin eilen hammaslääkärissä. En ole erityisemmin hammaslääkärien ystävä, kukapa olisikaan. Luottamusta lääkäriä kohtaan ei nostanut se, että kun poski puudutusaineesta turvoksissa yritin pitää suuta auki lääkärin poratessa hammasta hän totesi: ”hups, no nyt se osui huuleen”. Ja vielä samalla äänensävyllä kuin hän olisi keskustellut säästä!

Tämän pikkuisen poran lipsahduksen jälkeen sain pitää suuta auki puoli tuntia ennen kuin päästiin edes paikkaamaan: huulen reunasta vuoti niin paljon verta, ettei hammasta saatu kuivaksi millään. Suu täynnä tuppoja ja minä tukehtumassa omaan vereeni, kun hoitaja vieressä ei millään tajunnut käyttää imuriaan muuhun kuin paikattavan hampaan kuivatukseen.

Noustessani tuolista kasvoni olivat kuivahtaneen veren ja syljen peitossa. Hoitaja ei ollut katsonut tarpeelliseksi pyyhkiä niitä puhtaaksi vaan sain itse pyytää paperia pyyhkiäkseni kasvoni.

Koittakaapa arvata kuinka innolla menen seuraavan kerran hammaslääkäriin tämän kokemuksen jälkeen.. Tuskinpa minua siellä näkyy jollei jokin todella kivulias onnettomuus kohtaa suutani ja pakota ensiapuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti