tiistai 18. toukokuuta 2010

Pikkuhuomioita VII

Miksiköhän juuri silloin kun kovasti yrittää, ei onnistu olemaan hiljaa? Olin viikonloppuna mökillä pienellä kaveriporukalla ja yritin yöllä käydä mahdollisimman hiljaisesti keittiössä juomassa. Sen sijaan onnistuin kaatamaan melko raskaan lasipullon, joka pamahti tiskipöydälle, jonka jälkeen roiskutin hanasta vettä päälleni enkä osannut olla kiroamatta ääneen.

Kun vihdoin yritin lähteä hiljaisesti keittiöstä kohti nukkumapaikkaani, veto sai oven pamahtamaan takanani oikein lujaa kiinni ja siinä vaiheessa olikin jo useampi kaveri hereillä unenpöpperöisenä ihmettelemässä mitä tapahtuu. Tuleekohan sitä oltua jotenkin varomaton, kun öiseen aikaan yrittää keskittyä näkemiseen pimeässä ettei törmää mihinkään? Ei sitten riitä keskittymiskyky huomaamaan muita pikku asioita? Vai olenko kömpelys mutta sitä ei huomaa muulloin kuin öisin, kun asiaan kiinnittää erityistä huomiota? Sattuukohan kenellekään muulle koskaan samanlaisia asioita?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti