maanantai 11. lokakuuta 2010

Laihdutus, osa 6

Olen lihonut reilun kilon sitten viime näkemän. Eikö tätä lihomista saa millään loppumaan? Viime tekstistäni lähtien olen yrittänyt tiiviimmin tarkkailla mitä syön ja onnistuin olemaan ilman suklaata hetken aikaa, mutta sitten kaikki taas levähti.

Luin viikonloppuna Hesarista juttua laihdutuksesta. Siinä joku suklaanahmija sai ”neuvon” etkö voisi vaihtaa sitä suklaata naposteluporkkanoihin? Sepä nerokasta. Totta kai sen vaihtaisi porkkanoihin, jos se olisi mahdollista. Mutta kun porkkanoista ei saa samaa hyvän olon tunnetta eikä samaa ihanaa suussasulavaa makua suuhun. Sitä voi syödä kilokaupalla kaikkea terveellistä kasvista ja olla ihan ähkyssä ja silti himoita suklaata. Suklaanhimoon auttaa vain pitkä totaalikieltäytyminen, mutta se ei ole ainakaan minulle mahdollista. Toinen vaihtoehto on sallia itselleen suklaata ainoastaan, jos on urheillut suklaan energiamäärän verran. Mutta koska mahdottomia luopua-listalla on muitakin herkkuja, kuten juustot, joutuisi saadakseen edes pienen nautinnon urheilemaan loputtomasti.

Aina toisinaan urheilukäsky kyllä toimii. Toisaalta pitkältä lenkiltä tullessa ei sitten niin teekään mieli herkutella ruualla ja ”tuhlata” saatua urheiluhyötyä. En tunnusta, että saisin urheilusta mielihyvää, kuten jotkut laihat ovat minulle väittäneet saavansa, mutta saan mielihyvää ajatuksesta, että olen hitusen lähempänä laihdutustavoitettani urheiltuani enkä halua taantua syömällä herkkuja.

Valitettavasti aina ei ole voimia eikä aikaa urheiluun. Varsinkin näin syksyisin olen joka vuosi puolikuollut ja joka paikkaa särkee. Ei juuri tee mieli lähteä ulos saamaan lisää särkyä jäätymällä. Mainostamani Wii Fit toki auttaa tähän ulkoiluhaluttomuuteen, mutta ei sitäkään aina jaksa. Pitkän opiskelupäivän jälkeen on niin helppo vain keittää pannullinen teetä ja istua alas hyvän kirjan tai elokuvan pariin suklaalevy toisessa kädessä. Siinä sulaa hetkeksi kaikki stressi kun ulkomaailma unohtuu aistien nauttiessa mausta, hajuista, äänistä ja kuvasta. Miten sen tunteen muka saisi porkkanoilla?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti