Ei ole nyt lähtenyt ihan parhaalla tavalla käyntiin tämä uusi hormoniton jakso. Mieheni piikitti toisen Procrenin torstai-iltana. Jostain syystä lääkkeen sekaan jäi paljon ilmaa, ja sen poissaamiseksi lääkettä tippui jonkin verran hukkaan. En tiedä onko sillä merkitystä, mutta peloissani se on tosi iso juttu ja pilaa koko hoitojen onnistumisen aloittamalla oman hormonitoimintani jo ennen ultraa.
Piikityksen jälkeen huimasi, kuten ennenkin, mutta odottamattoman pitkään tällä kertaa. Piikityskohtaa myös särki pidempään kuin edellisillä kerroilla ja siitä vuoti tilkka vertakin. Ehkä piikki osui johonkin ikävään kohtaan, mihin muut piikit eivät ole sattuneet osumaan.
Vaikein ongelma on nyt suuri vatsakipu. Se alkoi toissayönä ja pilasi yöunet. Sain sen eilen aamulla pois särkylääkkeellä, mutta illalla se alkoi uudelleen lääkkeen vaikutuksen vähennyttyä. Tänä aamuna kipu on ollut erityisen tuskallinen eikä toistaiseksi lääkekään ole vienyt sitä tarpeeksi pois. Kipu on kokonaan vasemmalla puolella ja säteilee ylös ja alas. Tuntuu kuin vasen munasarja olisi jäässä ja se levittäisi sisäistä kylmyyttään jalkaan ja virtsarakkoon. Oudosti tuntuu kuin olisi virtsatietulehdus, mutta ei sitten kuitenkaan. Iho vasemmalla puolella on tulikuuma, mutta keskellä alamahaa jääkylmä.
Vessassakäyminen helpottaa kipua, joten hetken eilen kuvittelin kivun johtuvan ruuansulatuksesta tai virtsatulehduksesta. Mutta ei, kipu tuli liian pian piikityksen jälkeen ja jatkuu ja jatkuu vaan liian kovana juuri munasarjojen kohdalla. Eilisiin kipuihin on tänään tuonut lisänsä säteilykipu yläselkään. Ainoa mukava asento sekä selän, mahan että jalan kivun kanssa on sikiöasento tyyny mahaa vasten kipeällä kyljellä maaten. Haittana siinä tietysti on, että toimintakyky kyseisestä asennosta on melko rajoitettua ja jossain vaiheessa käsi ja niska alkavat krampata, jollei vaihda kylkeä.
Kyllä pitää olla taas niin hankalaa. Vituttaa ja rankasti, kun kaikki suunnitelmat viikonlopulle roikkuvat tietämättömyydessä voinko liikkua lainkaan. Tekisi mieleni suklaata. Mutta se positiivinen puoli: ainakin toistaiseksi itkukohtaukset ja kiukunpuuskat on pysyneet poissa ja kuumat hikiaallotkin vähentyneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti