Rintaliivit

Jälleen yhdet rintsikat hajosi. Olen alkanut pohtia mahtaako mun rinnat olla lihoneet, kun rintaliivit ei enää kestä. Kokonsa puolesta ne kyllä mahtuu samoihin kuin ennenkin mutta ehkä niiihin on tullut painoa, niin että kaarituet napsahtelee poikki ja kangaskin vaan venyy eikä tue.

Roikkuvat rinnat on mielestäni rumannäköiset. Mutta kun ainoa, millä saa tuen on urheiluliivit eikä niitä voi käyttää kokonaista päivää, puristaa liikaa. Eli joka päivä pitäisi vaihtaa rintaliivejä muutaman tunnin välein, niin saisi pidettyä rinnat siististi ylhäällä.
Tunnen itseni lisäksi vain yhden ihmisen, jolla on yli C-kupin rinnat ja hänen mielestään on hienoa olla ilman liivejä. Itse en voi kuvitellakaan liikkuvani missään ilman liivejä, oi sitä selkäsärkyä sellaisen jälkeen!

En ole koskaan ymmärtänyt mitä hienoa on isoissa rinnoissa. Ne on koko ajan tiellä, painaa ihan helvetisti ja rintaliivejä on ostettava tiuhaan tahtiin. Ja rintaliivivalikoima on melko pieni. Aikoinaan kauppoihin tuli söpöjä Ressu-rintaliivejä joita himoitsin, mutta vain pikkukokoihin. Nykyään on paljon erilaisia suloisia painatuksia, mutta ei koskaan yli C-koon. Haluaisin joskus kauniit puuvillaiset liivit, joissa olisi joku kiva painatus mutta sen sijaan joudun ostamaan pitsisiä viritelmiä. Värivaihtoehdot on sentään lisääntyneet vuosien kuluessa vaikka malli on lähes aina hyvin samannäköinen. Saan myös valita haluanko mummomaiset jättiliivit tukevilla olkaimilla vai pikkuviritykset ohuilla, olkapäihin porautuvilla olkaimilla. Luonnollisesti todellinen valinta on siis, käytänkö liivejä arkisin ja julkisesti - eli ne mummomallit - vai kotona miehenviettelyyn (jolloin pikkuliivit on päällä niin lyhyen aikaa, ettei särky ehdi tulla).

Ihmiset, jotka ihannoivat isoja rintoja eivät selvästikään itse elä sellaisten kanssa. Urheilemaan lähtiessä on ehdottomasti muistettava oikeat rintsikat mukaan, muuten on ihan turha yrittääkään liikkua. Pienikin juoksu vaikka bussipysäkille voi olla kohtalokas, jos on vääränmalliset liivit päällä. Juostessa rinnat pomppii - eikös joku tehnyt tutkimuksenkin siitä, kuinka paljon rinnat pomppii juostessa - ja se on pahimmillaan jo parissa juoksuaskeleessa hirvittävän kivuliasta, riippuen rintaliivien mallista. Siksi jos joudun juoksemaan lyhyen matkan ilman urheiluliivejä, pidän rinnoista kiinni juostessa. Olen todennäköisesti melkoinen näky, mutta mieluummin ruma näky kuin tuskallinen kipu.

Rinnat on myös tiellä, kun jotain yrittää tehdä. Kainaloon ei näe ilman, että siirtää rinnan pois tieltä kädellä, varpaankynsiä on turha haaveilla leikkaavansa rintaliivien kanssa; rinta täytyy saada siirrettyä polven tieltä yltääkseen varpaisiin. Toisaalta on rinnoista hyötyäkin välillä, esimerkiksi syöminen sohvalla ilman pöytää on helpompaa, kun rintoja voi käyttää pöytänä lautaselle ja kädet vapautuu veitsen ja haarukan käyttöön. Toimii vain rintsikoiden kanssa.

Paitojen ostaminen on aina haaste. Kaikki löysät paidat on unohdettava, jollei halua näyttää säkiltä. Pidän paljon villatakkeja talvella, koska villapaidat tai muut lämpimät paidat, joiden alle pitäisi laittaa aluspaita, ovat niin väljiä, että näyttävät enimmäkseen hirveältä päälläni. Ja kaksi tiukkaa paitaa päällekkäin lisää todennäköisyyttä, että paita hilautuu vyötäröltä rintoihin takin alla ja lopulta kuljen napa paljaana. Vaateostosten ongelmista lisää myöhemmin.