perjantai 2. joulukuuta 2011

Laihdutus, osa 38

Unohdinpa sitten käydä punnitsemassa itseni kun vielä olin vaakani kanssa samassa kaupungissa. Muutenkin viime aikoina stressattu pääni on unen puutteesta johtuen lakannut toimimasta sitäkään vähää mitä se vielä viikko sitten toimi. En kestä näitä tuulisia ja sateisia säitä, nukkuminen on ihan mahdotonta!

Viikonloppuna tuli ostettua toffeeta Lidlistä, niitä olen sitten pitkin viikkoa ahminut. Lisäksi olen korvannut muutaman aterian viikon aikana sipseillä. En ole ostanut sipsejä, niitä jäi yli yksistä juhlista ja jotenkin ne päätyivät minulle.. Toisaalta olen vastapainoksi korvannut jokusen aterian ateriapatukoilla ja niiden avulla välttänyt suklaan ostamisen kaupasta. Syy näihin korvaaviin aterioihin on ollut kiire ja väsymys. En ole jaksanut lähteä keittiöön asti tekemään ruokaa tai olen ollut niin pitkiä päiviä menossa, etten ole ehtinyt syömään kunnolla. Ateriapatukan olen syönyt kun on ollut ruoka-aikaan makeanhimo, sipsiä kun olen kaivannut suolaista.

Ylimääräisiä välipaloja en ole syönyt toffeiden lisäksi. Paitsi eilen, kun mieheni himoitsi joulutorttuja ja joulukuun alun kunniaksi niitä tekikin – kolme per naama! Mitäpä minä siinä voin muuta kuin syödä kolme joulutorttua; tortuthan on parhaimmillaan vähän lämpiminä, ne menettävät makuaan seistessään yönkin yli. Kyllä nyt kaduttaa.

Urheilu on ollut vähissä tällä viikolla. Liikuin autolla ne pari päivää, jotka kävin opiskelemassa, koska pyöräni oli jäänyt kaverin pihaan edellisellä viikolla enkä ehtinyt sitä hakemaan. Sen jälkeen olen istunut kirjoittamassa esseitä. Miten tämä syksy onkin näin täynnä esseitä, joiden kirjoittamista syvästi inhoan.

Katsoin eilen dokumenttia Teemalta, jossa oli mielenkiintoinen ajatus kuntoilusta. Pelkästään arkiliikunnalla voisi laihtua eikä ole pakko mennä kuntosaleille rehkimään. Tietysti sitä voi tehdä molempiakin ja laihtua enemmän. Kyseinen jakso löytyy Yle areenalta vielä muutaman päivän, taidanpa käydä katsomassa koko ohjelman myöhemmin tänään. Näin siitä vain lyhyen pätkän eilen sattumalta. (Huom! Linkki dokumenttiin toimii vain itsenäisyyspäivään saakka.)


Joka tapauksessa se kiinnostava tutkimus koski siis arkiliikuntaa. Koehenkilö tiskasi astiat käsin pesukoneen käytön sijaan, kokkasi ruokaa joka päivä (sen sijaan, että vaimo olisi tehnyt sen), kulki bussilla töihin oman auton sijaan, seisoi bussissa istumisen sijaan, kulki portaita aina kun se oli vaihtoehtona ja niin edelleen. Tällä tavalla hän kulutti noin 300 kilokaloria päivässä enemmän kuin aiemmassa elämäntyylissään, ihan ilman varsinaista aktiiviurheilua.

Tuotahan voisi kokeilla, joskaan en usko, että jaksan joka päivä osallistua kokkaamiseen, kun mieheni tekee sen niin paljon paremmin ja tehokkaammin kuin minä. Sen ainakin aion muistaa, että puhelimeen puhuessani en istu vaan liikun koko puhelun ajan. Se on oma keksintöni; olen huomannut, että laihimmat ihmiset lähipiirissäni liikkuvat tuollaista turhaa ympäriinsäkävelyä kotona joka päivä. Itselleni se on vieras ajatus, kun olen tottunut optimoimaan liikkumiseni ja toimittamaan samalla kertaa useita asioita, jottei tule turhaa pyörimistä ja rasitusta. Siksi kai olenkin niin lihava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti