yrittäneet tunkea rintoja paitaan, jääneet jumiin puolivälissä ja joutuneet pyytämään apua toisessa sovituskopissa olevalta tuntemattomalta? Minä olen. Inhoan käydä (vaate)ostoksilla yksin jo siitä syystä, että saatan tarvita apua mitä oudoimmissa asioissa. Olen jo aikaa sitten lakannut häpeämästä avun pyytämistä. Varsinkin alusvaatteita sijoitetaan käsittämättömän korkealle seinälle meidän normaalipituisten ulottumattomiin. Vetoketjut ovat mystisiä ja ne halutaan aina laittaa selkään tai kainaloon – ei mitään mahdollisuutta saada niitä kiinni ilman neljää kättä. Paita tai mekko saattaa myös huijata olevansa joustavaa kangasta mutta jousto katoaa, kun sitä yrittää saada päälle eikä se sitten lähdekään yhtä helposti pois.
Housuostoksilla en ole käynyt vuosiin. Turhaudun siellä niin tehokkaasti. Olen luopunut ajatuksesta, että joskus löytäisin pituudeltaan sopivat housut, aina niitä joutuu viemään äidille lyhennettäväksi. Leveyden puolesta sopivia housuja toki on, riippuen siitä haluaako leveyden sopivan vyötäröön vai reisiin. Molempia ei voi saada. Vyötäröltä sopivat housut eivät mahdu reisistä jalkaan ja reisistä sopivat housut roikkuvat vyötäröllä moninkertaisena vaatemyttynä. Vyökään ei riitä rutistamaan tarpeeksi, varsinkaan jäykkiä kankaita kuten farkkuja. Tai sitten housut ovat lantiomallia eli jäävät juuri leveimpään kohtaan ja olettavat, että ne mahtuisivat kiinni. Stretch-farkkuja olen yrittänyt mutta nekään eivät asetu vyötärölle hyvin ja lisäksi löystyvät parin käytön jälkeen reisien kohdalta ja kehittävät polvipussit. Ei sellaisia housuja voi käyttää julkisesti, ne sopivat vain mökkeilyyn.
Toinen suuri syyni vältellä vaateostoksia on kyvyttömyyteni nähdä vaatteita kauniina päälläni. Koska kaikki näyttää rumalta, ostan jotain pakolliseen tarpeeseen, koska vaate on kivanvärinen ihan muuten vain, tai vaate on sopivanhintainen. Vuosia olen yrittänyt, mitään en ole oppinut. Olen lukenut pukeutumisoppaita, katsonut ohjelmia, tutkinut lehtien vinkkejä mutta missään ei koskaan ole tiimalasivartaloisia muuttumisleikeissä tai muissa. Aina kerrotaan, kuinka pienirintainen, pitkä, ylilaiha, omenavartaloinen tai harteikas pukeutuvat, koskaan ei kerrota kuinka leveälantioinen, kapeavyötäröinen ja isotissinen lyhyt ihminen tulisi pukea siististi. Olen täysin sitä mieltä, että syy minunkaltaisteni puuttumiseen kyseisistä ohjelmista on se, että nämä ”ammattilaiset” eivät halua ohjelmaansa mahdotonta haastetta. Ei tällaista vartaloa varten ole olemassa vaatteita. Olisi noloa myöntää se muotiohjelmassa.
Vetoan teihin, jotka luette tätä. Mistä voisin löytää vaatteita opiskelijabudjetille sopivaan hintaan? Minkälaiset vaatteet sopivat tällaiseen vartaloon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti