Tänään olisi sitten vihdoin se ovulaatio. Olin jo melkein varma ettei se tule ollenkaan. Soittaminen IVF-hoitajalle meni ihan sekavaksi, kun puhelinnumerolappunen oli hukassa.
Mies oli soittanut hoitajalle viimeksi, kun oma ääneni ei riittänyt puheluun. Ja totta kai hän oli hukannut ainoan lappuseni samalla (pitäisi kai kirjoittaa tiedot johonkin säilyvämpään muotoon kuten puhelimeen talteen). En muistanut päivystysaikoja enkä puhelinnumeroa ilman lappusta. Etsin koko asunnon ja voitte kuvitella miten kamalaa on hermostuksissaan penkoa pöydät, paperien välit, sängyn aluset, miehen vaatteiden taskut asunnon kahdessa kerroksessa melko kovassa kuumeessa. Pään laskeminen alas sai aikaan tuskallisia yskänpuuskia ja tukehtumista. Eikä lappusta löytynyt edes kiukkuisen miehelle suunnatun puhelun avullakaan.
Soitin sitten naistentautien polille. Olen soittanut sinne ennenkin näissä asioissa ja joka kerta hoitaja ottaa puheluni hyvin vastahakoisesti ja sanoo ettei pitäisi soitella siihen numeroon ja IVF-hoitajan päivystysajan ulkopuolella. Päätin sitten tänään selitellä miksi soitan siihen numeroon, mutta eihän ääni oikein riittänyt niin pitkiin selityksiin ja päädyin vain yskimään luuriin. Miten voikin yhtäkkiä unohtaa olevansa sairas ja suunsa avatessaan hetken ihmetellä miksei ääntä tule. Huoh.
Sain monen vaikeuden kautta (tiesittekö että olen syntynyt vuonna 03 elokuussa eli 08 enkä maaliskuussa eli 03 vuonna 81) jätettyä soittopyynnön IVF-hoitajalle. Tämä soittikin vähän ajan päästä ja siirsimme PASin ensi kuukauteen. Kuulemma flunssa ei haittaa raskautumista - mitä vähän ihmettelen - mutta antibiootit eivät ole erityisen hyvä juttu ja itsellekin on parempi, että kroppa on kunnossa. Tulisi liikaa jännitystä muuten. Syyttäisin vain itseäni, jos raskautta ei tapahtuisikaan.
Eli uutta soittoa sitten seuraavien kuukautisten alussa. Mitähän tällä ovulaatiolla tekisi, tuhlautui monta testiä tähän ja nyt tiedolla ei tee mitään? Seksi tässä kuumeessa tuntuu aika mahdottomalta ajatukselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti