tiistai 6. elokuuta 2013

Aika lopettaa lomailu

Lomailulla tarkoitan tässä tapauksessa lapsettomuusasioita. Alkaa olla aika suunnata ajatukset tulevaisuuteen pitkästä aikaa. Aivot ja kroppa ovat saaneet levätä kuukausia ja se on tehnyt todella hyvää. Tunnen olevani taas valmis taisteluun.

Tällä hetkellä eletään kierrossa ovulaation aikaa. En ole testannut, mutta tämä ovulaatio aiotaan hyödyntää. Viime kuukaudet olen vältellyt seksiä ovulaatioaikaan, jotta ei vahingossakaan voi jännittää menkkojen tuloa. Löysin laatikosta vanhentuneita ovulaatiotestejä, mikä on ärsyttävää rahanhukkaa. Voisikohan niitä vielä käyttää?

Seuraavien kuukautisten alkaessa soitan klinikalle ja varaan ajan PASiin. Toisin sanoen en pistä hirveästi toivoa ovulaatiolle ja spontaanille raskaudelle, mutta ei sen hyödyntämisessä mitään menetäkään. Harkitsin soittaa klinikalle jo edellisten kuukautisten aikaan, mutta en ollut kotona niiden alkaessa ja tuntui hankalalta alkaa järjestää aikaa kesken kesätyön. PAS kun pitää tehdä keskellä päivää eli se vaatii kokonaisen vapaapäivän.

PASin lisäksi ensimmäinen adoptiotapaaminen lähenee kovaa vauhtia. Se ehtii olla ennen kuukautisten alkua. Sekin painoi mielessä, kun mietin soitanko jo tässä kuussa klinikalle. Olisi ollut epämiellyttävää olla adoptiotapaamisessa tietämättömänä mitä omassa mahassa tapahtuu juuri sillä hetkellä. On mukavampi mennä sinne selkein ajatuksin tulevasta viimeisestä PASista. Okei, tuossa ajatusketjussa ei ole mitään järkeä nyt kun kirjoitin sen tähän ylös, mutta omassa päässä se tuntuu oikealta järjestykseltä.

Olin eilen ahkera ja laitoin professorille sähköpostia viimeisistä opinnoistani. Olen myös selvittänyt muita puuttuvia kurssejani, yhtä sivuainetta lukuunottamatta. Tunnen, että nyt minulla on voimia selvitä opinnoista loppuun. Olen myös kehitellyt yritysideaa jonkin aikaa. Aion työllistää itse itseni kunhan valmistun. En pysty sanoin kuvailemaan miten ihanalta tuntuu, kun aivot toimivat taas kuten pitääkin. Niin monta kuukautta, lähes kaksi vuotta, minulla oli muistamisvaikeuksia, hankaluuksia pärjätä arjessa, ahdistusta siitä etten kykene samaan kuin ennen.

Aloitan nyt elokuussa käymään terapiassa kahdesti viikossa, siitä tulee kallista mutta joskus pitää tuhlata rahaa voidakseen hyvin. Aion päästä eroon tästä masennuksesta niin lopullisesti kuin mahdollista. Sehän se on masennuksessa petollista - olo on hyvä nyt, mutta mikäli pohjalla olevia asioita ei selvitä kunnolla paha olo palaa yllättäen ja ehkä jopa pahempana. Minulla on nyt taistelutahtoa sekä -kykyä, joten on hyvä hetki käydä sotaan. Rankkoja termejä, mutta niin minä asian näen. Masennus saattaa palata joskus, mutta ei samoista aiheista eikä samalla voimakkuudella, siitä pidän huolen.

3 kommenttia:

  1. Terapia on itseensä investointia - et tule katumaan koskaan. Sen kautta pääsin itse eroon pinnan alla piileskelevasta masennuksesta, dystymiasta, ja sen jatkuvasta uhasta. Eikä ole palannut. Olen sen jälkeen niin paljon vahvempi. Uskalsin kohdata itseäni. Mutta, olihan se rankkaakin. Sinussa tapahtuu paljon kun alat raapimaan pintaa ja heittäydyt veteen. Luota terapeuttiisi - ei hän anna sinut hukkua vaikka välillä terapia saa sinut voimaan huonomminkin. Toivon sinulle kaikkea hyvää tulevaan!

    VastaaPoista
  2. Vau, hienoa lukea näin mukavaa tekstiä sinulta! :) Terapia tekee varmasti hyvää.

    VastaaPoista
  3. Kiitos ihanat ihmiset! Tuntuu hyvältä saada täältä tukea näihin asioihin, joita ei arkielämässä tule muille kerrottua. Vähän jännittää miten tulen toimeen terapeutin kanssa, kävin kahdesti arviointikäynnillä eikä alkumielikuvani ole kovin positiivinen.. Vaihtoehtoja ei ollut, soitin tai meilasin yli 10 terapeutille ja vain tällä oli aikaa ottaa uusi potilas. Katsotaan miten terapeutti toimii kun terapia oikeasti alkaa.

    VastaaPoista